Kärsämäen kirjastolla on kesäkuun ajan esillä Anni Kristiinan teoksia, lyijykynäpiirustuksia sekä taidegrafiikkaa. Muutaman teoksen kokonaisuus antaa hyvän käsityksen taiteilijan tämänhetkisestä ilmaisusta. Teokset ovat yleensä tyyliltään hyvin realistisia, mutta niihin kätkeytyy usein yllättäviä yksityiskohtia, ristiriitoja, sekä symboliikkaa. Ihmiset pysyttelevät teoksissa melko anonyymeinä, mutta kertovat itsestään kehonkielen kautta.
Teoksissa toistuvat erilaiset vuorovaikutussuhteet, erityisesti ihmisen suhde itseensä, sekä ihmisen ja luonnon välinen vuoropuhelu. Ihminen kuvataan usein sulautuneena luontoon, osana sitä. Metsä on muuttanut myös ihmisen rakentamaan taloon, joka oli joskus koti. Luonto, ihminen tai ihmisen rakentama eivät pääse toisistaan irti.
Viimeaikainen Korona-virus tilanne, ja sitä seuranneet keskustelut ovat myös saaneet uudella tavalla pohtimaan eristyneisyyttä. Tämä on alkanut näkyä uusissa teoksissa. Eristäytyä voi itse, se voi olla pakon sanelemaa, tai muiden toimista johtuvaa. Se voi olla konkreettista fyysisesti erossa jostain olemista tai henkinen tila
