Kärsämäki on Oulun Eteläisessä, Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa sijaitseva rauhallinen, yrittäjämyönteinen ja lapsiystävällinen maalaiskunta.
Kunnassa asuu n. 2 650 ihmistä 700,90 neliökilometrin alueella.
Kärsämäki on tunnettu maanteiden risteyspaikka , sillä täällä risteävät valtatiet 4 (Helsinki–Utsjoki ja 28 ( Kokkola–Kajaani ). Lisäksi Kärsämäeltä alkaa Kangasalle johtava kantatie 58.
Kärsämäeltä on matkaa
Maantieteellinen sijainti on siis loistava, Suomen keskipisteessä.
Kärsämäen alueelta on löydetty lukuisia kivikautisia esineitä. Asutuksen jatkuvuutta osoittaa Sydänmaankylästä tavattu rautakautinen kirves.
Seutua asuttivat pitkään lappilaiset, joista kertoo muun muassa Porkkalan kylästä 1964 löytynyt jousen osa. Keskiajalla lappilaiset alkoivat väistyä hämäläisten erämiesten tieltä. Pysyvästi alueen asuttivat kuitenkin vasta savolaiset 1500-luvun puolimaissa. Ensimmäinen uudisasukas oli todennäköisesti Antti Paavonpoika. 1600-luvun puolivälissä taloja oli 19 ja 1750 jo 34.
Vuonna 1764 Kärsämäestä muodostettiin kappeliseurakunta ja 1865 se erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi. Kärsämäen kunta perustettiin 1869. Seurakunnan ensimmäinen kirkko oli 1764–1765 rakennettu ristikirkko, joka purettiin 1841. C. L. Engelin suunnittelema uusi kirkko rakennettiin Jaakko Kuorikosken johdolla 1842.
Kärsämäki oli hämäläisten eräaluetta savolaisten uudisasukkaiden tuloon asti. Ensimmäinen asukas Antti Paavonpoika tuli noin 1546 Kärsämänsuuhun. Kärsämä mainitaan kylännimenä vuonna 1595, silloin kuuluttiin Pyhäjoen suuripitäjään.
(Asta Kemi, Kärsämäki kylä keskellä suomea 2004)
Kärsämäki on Suomenselän vedenjakaja-alueen kunta. Kunnan länsi- ja pohjoispuolella levittäytyy Pohjois-Pohjanmaan lakeus, idässä alkaa Kainuu ja etelässä maisemat muuttuvat verkalleen keskisuomalaisiksi.
Yleisin maalaji on moreeni, mutta myös turvetta on paljon. Pinnanmuodoiltaan Kärsämäki on loivapiirteistä lakeutta. Maasto kohoaa kohti kaakkoa. Korkeimmat kohoumat Saviselän kylän seudulla kohoaa 180 metriin saakka.
Kunnan halki virtaa runsaskoskinen Pyhäjoki. Huomattavimpia koskia Kärsämäellä ovat 1959 valjastettu Venetpalonkoski, Vitinkoski sekä Mattilankoski.
Yli 60% Kärsämäen maa-alasta on suota. Suurimpia soita Kärsämäellä ovat Kärsämäenneva, Lauttaneva, Onkineva ja Vellihonganneva.
Kärsämäki on vahva kulttuurikunta. Tämä näkyy tapahtumina ja projekteina, kuten kansainvälistäkin huomiota osakseen saaneet Paanukirkko, Elämäntarinafestivaali, Musiikkia Paanukirkossa – Musiikkijuhla sekä joka kesäinen ARS Kärsämäki –nykytaidenäyttely.
Mielenkiintoisia käyntikohteita ovat Engelin kirkko, kuvataiteilija Juho Yli-Posson taidekoti Rito-Pirtti Ritomäellä sekä kuvataiteilija-muusikko Pekka Luukkosen Ateljeekoti Villa Havu.
Urheilu ja liikunta ovat perinteisesti olleet kuntalaisten sydäntä lähellä olevia asioita, mikä on pitkälti aktiivisen urheiluseuran Kärsämäen Katajan ja kunnan panostuksen tulosta. Kunnasta löytyy mm. urheilukenttä, hiihtolatuja, hiekkakenttä, kaukalo, tenniskenttä, skeittipaikka ja moderni liikuntahalli
Kunnassa on myös kirjasto, kotiseutumuseo ja nuorisotalo sekä Saviselän monitoimitalo.
Luonnon nähtävyyksistä tärkein on kunnan eteläosissa sijaitseva Nurmesjärvi, joka on tunnettu lintuvesistö. Kärsämäkiseen luontoon voi tutustua hyvin myös Ruhankankaan luontopolulla.
Kunnan talous on pitkään perustunut maatalouteen, mutta teollisuus on ajanut sen rinnalle.
Mekaanisen puunjalostuksen lisäksi Kärsämäellä on metalli- ja konepajateollisuutta. Turvesuot ovat kesäisin tärkeä työllistäjä kunnan lukuisilla turvesoilla.
Teollisuutta ja maataloutta tärkeämpi elinkeino on kuitenkin jo pitkään ollut palvelut, joita tarjotaan paitsi kuntalaisille myös tuhansille päivittäin kunnan läpi kulkeville ohikulkijoille.
Ohikulkevan matkailijan palvelut ovat parantuneet koko ajan, keväällä 2007 avattiin uusi liikekeskus, jossa toimii huoltamo-kahvilaravintola, elintarvikemyymälä, tilitoimisto, alko, kampaamo, kirjasto, kunnan asiointipiste ja kunnan toimisto.
Eniten työllistävä sektori on kaupan, liikenteen ja palvelujen ala, josta 45 % kuntalaisista hankkii elantonsa. Teollisuuden osuus, joka on huimasti kasvanut viimeisten kymmenien vuosien aikana, on nykyisellään vajaat 30 % ja perinteinen maa- ja metsätalouskin työllistää runsaat 20 %.
Berndt Leonard Frosterus – laajalti tunnettu Kärsämäen ensimmäinen kirkkoherra, kirjailija ja pitäjän johtomiehiä.
Aappo Luomajoki – 1800-luvun lopun suurhiihtäjä, ensimmäinen suomalainen hiihtokuningas.
Markku Koski – entinen kansanedustaja (kesk) ja eduskunnan varapuhemies.
Kalevi Hemilä – poliitikko ja elinkeinoelämän vaikuttaja, kotoisin Venetpalosta.
Paula Vesala – laulaja, muusikko, sanoittaja ja näyttelijä
Matti Ristinen – näyttelijä
Asta Hyvärinen – nykysäveltäjä ja muusikko, syntyisin Venetpalosta.
Anja Vähäaho – kirjailija, kriitikko ja kirjoittajakouluttaja
Arvo Kokkonen – maanmittauslaitoksen pääjohtaja
Matts Lillrank – muusikko ja lauluntekijä
Sami Itani – urheilija, Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja
